En tiedä milloin mekko rakkauteni alkoi, mutta olen jo vuosia valinnut mielummin päälleni kombinaation mekko ja sukkiskset tai tunika ja legginssit. Koska niissä on vaan maailman mukavinta pomppia päivät pitkät! Nykyään olen panostanut mekkoihin joko tekemällä itse tai sitten ostamalla trikoisia ajattomia pitkäikäisiä kavereita. Nyt taas syntymäpäiväni lähestyi ja viime vuonna ostin tyylikkään pikkumustan joka toimii varmasti vuosia, vaikka ei nyt mahdu raskausmahan kanssa päälleni, niin päätin panostaa myös nyt itseeni ostamalla mekon joka sopii paremmin tähän elämäntilanteeseen. Taas tuttuun tapaani kiertelin vähän kauppoja ja katselin nettikauppoja, vain pettyäkseni että niistä ei löydy mitään kiinnostavaa.
Koska minulla on onneksi hyvin villi mielikuvitus vaatteiden suhteen ja tykkään erottua edukseni joukosta en päättänyt tyytyä siihen etten saisi uutta mekkoa vaan päätin ottaa yhteyttä tuttavaani Hattarahirviö Hannaan ja kysyä häneltä voisiko hän toteuttaa mutkikkaan toiveeni. Halusin siis trikoomekon joka toimisi nyt raskausaikana ja sitten sen jälkeen niin normaalina mekkona kuin myös imetysmekkona ja missä olisi taskut, näyttämättä kuitenkaan erityisesti raskaus- tai imetysajalle vartavasten suunnitellulle. Lähetin luonnokseni ja kangastoivomukseni Hannalle ja hän toteutti mitä mukavimman mekon minulle, josta tulee varmasti pitkäaikainen luotto kaverini!
Sain siis taas kerran hommattua itselleni syntymäpäivälahjaksi mieluisan mekon ilman että minun tarvitsi tehdä sitä itse, stressata tai murehtia siitä! Nyt saan vaan keskittyä ja rauhassa höperöityä tulevaan äitiyteen muunmuassa neulomalla pientä vilttiä pikkuisellemme.
Pikkuinen aka pikku etana kasvaa hyvää tahtia ja meillä on vielä hyvin aikaa odotella hänen syntymistä tähän maailmaan. Puolisoltani sain syntymäpäivälahjaksi todella kauniin Daniel Wellington kellon mistä voin ihastella rauhassa loppuraskausaikaa ja sen jälkeen uutta ajan jaksoa elämässämme. Kyllä kuten tästä tekstistäkin voi rivien välistä lukea, leijun jossain pilvien yläpuolella onnessani ja en halua täältä laskeutua millään ajattelemaan arjen murheita!
Lähetä kommentti